Japani, tuo 127 miljoonan asukkaan saaristo, on oikea lisensoinnin aarreaitta. Kuluttajat tuntuvat janoavan uusia brändejä, tuotteita ja hahmoja loputtomasti ja on toki selvää, että maailman 10. suurin kansa kuluttaa ihan eri skaalassa kuin vaikkapa Pohjoismaat. Tokion kauppakaduilla näkee, millainen brändien kilpailu on käynnissä ja miten näkyvyyttä sekä kuuluvuutta haetaan.
Design-markkinasta
Tokion keskeisillä liikekaduilla näkyvät globaalit brändit kuten Starbucks, l’Occitane ja isot muotimerkit. Toisaalta kaupat myyvät paljon pelkästään Japanin markkinoille suunnattuja tuotteita ja isoissa trenditavarataloissa myydään erityisesti japanilaista designia ja perinteisiin pohjaavia tuotteita. Paikallinen suunnittelu ja osittain tuotanto tuntuvat olevan arvostettuja, kuten Suomessa ja globaalistikin tällä hetkellä. Esimerkiksi Muji, isohko kansainvälisesti tunnettu lifestyle-ketju, profiloi itsensä luonnollista ja yksinkertaista muotoilua myyväksi liikkeeksi, jonka design-ideologia pohjaa perinteiseen japanilaiseen käsityöestetiikkaan.
Pohjoismainen design kuitenkin kiinnostaa, ja suomalaiset tuotteet tunnetaan isojen merkkien osalta. Seibu-tavaratalon, joka vastaa suurin piirtein Stockmannia imagoltaan, design-osastolla on myynnissä suomalaisia designtuotteita esimerkiksi Finlaysonilta, Marimekolta ja Studio Hillalta. Tosin nyt Shibuyan Seibussa osasto oli tungettu ylimmän kerroksen takanurkkaan paikallisen käsityöosaston taakse ja lähes kaikki tuotteet olivat 50% tarjouksessa. Sesonki kuului olevan vaihtumassa.
Kati ja agentit Marcia Aoki ja Marjo Granlund.
On kiinnostavaa, miten kaikki japanilaiset kollegat joita tapasin, kokivat suomalaisen estetiikan ja muotoilun olevan lähellä japanilaista, ja siksi erityisen kiinnostavaa. Tärkeiksi yhdistäviksi elementeiksi mainittiin mm. luonto, luonnonmateriaalit ja eläimet. Eläimillä on tärkeä osa japanilaisten folkloressa, aivan kuten suomalaisten kansantarinoissakin, ja luontoa vaalitaan vaikka suuri osa kansasta asuukin valtavissa urbaaneissa keskittymissä. Ehkä tästä syystä esimerkiksi Klaus Haapaniemen estetiikka puhuttelee täällä. Lisäksi eräs pitkään agenttina toiminut arveli manga-kulttuurin vaikuttaneen merkittävästi siihen, että japanilainen nuoriso hahmottaa maailmaa visuaalisesti. Tämä lienee ihan oikea analyysi.
Content Japan -messut ja brändimarkkinat
AGMAn perustajajäsen Jenni Moberg, 0.7 design, raportoi viime vuonna Content Japan -messuista: https://www.agma.fi/single-post/2016/09/01/Design--agentti-Licensing-Japan--tapahtumassa-296-172016
Content Japan -messut keräävät yli 50 000 kävijää kolmen päivän aikana. Messujen sisältönä ovat lisensointi, av-, vr- ja ar-sisällöt, markkinointi ja jakelu, brändit ja sisällöntuottajat sekä graafinen suunnittelu. Messut järjestetään Tokyo Big Sightissa, joka on valtava messurakennusten kokoelma, joten kannattaa varata hyvät kengät ja valmistautua kävelemään paljon (kuten Tokiossa yleensäkin).
Mikäli haluaa löytää Japanista kumppaneita tai nähdä, mitä Japanin lisenssimaailmassa tapahtuu, on Licensing Japan hyvä paikka aloittaa. Messu on tosin varsin pieni ja rajoittuu lähinnä japanilaisiin toimijoihin, tänä vuonna paikalla olivat myös Etelä-Korean ja Taiwanin paviljongit. Kansainvälisiä brändejä tai kävijöitä ei juurikaan ollut. Messuosaston vuokrahinta on Lontoon BLE:n kanssa samalla tasolla, joten osallistumista ja sen tuomaa hyötyä kannattaa miettiä todella tarkkaan.
Licensing-osiossa osastot esittelivät pääasiassa erilaisia brändättäviä hahmoja, jotka on suunnattu joko lapsille tai nuorille. Tarjolla ei ollut muotia, kovaa teollisuutta tai ”vakavaa kulttuuria” kuten museoiden lisenssituoteosastoja Lontoon Brand Licensing Europen tai jopa Las Vegasin Licensing Expon tavoin, sen sijaan nuoriso- ja lasten viihteen erilaiset ilmiöt täyttivät sekä japanilaiset osastot että kansainväliset paviljongit.
Mielenkiintoisin osio itselleni oli AR-/VR-osasto, jossa yritykset esittelivät lisätyn tai virtuaalisen todellisuuden sovelluksia. Erilaiset urheilu- ja seikkailusimulaattorit kuten moottoripyörä- ja nyrkkeilysimulaattorit, nousivat näyttelyn pääosaan ja joihin kävijät sinnikkäästi jonottivat. Oli toki joukossa käytännön elämään liittyviä sovelluksiakin kuten erilaisia reaaliaikaisia mallinnusohjelmia, 3D-laseja ja visualisointiohjelmia. Content Japan on kasvanut kävijämääriensä perusteella hurjasti 8 toimintavuotensa aikana, mutta kovinkaan kiinnostavaksi tai viehättäväksi ei messuja voi mainita. Sisältö on täysin Japani-painotteista sekä japaninkielistä, englantia puhuvia näytteilleasettajia on harvassa, ja Big Sight on melkoisen ankea messurakennus. Content-messu oli ahdettu perimmäiseen halliin lääketeollisuustapahtuman viereen, eikä käytössä olleet tilat riittäneet 50 000 hengen kävijämäärälle.
Licensing ja Content Japanista yleiskuvaksi jäivät ruuhka ja epämääräisyys: osastoilla oli paljon erilaista sisältöä ja ihmisiä, mutta antiin pääsi kiinni huonosti. Lisenssimessujen tuloksena vahvistuivat havainnot siitä, että 1)paikalliset brändit ovat hyvin kulttuurisidonnaisia eivätkä monetkaan todennäköisesti menestyisi länsimaissa ja 2)Japanin markkinoille halajavan on syytä hankkia hyvä paikallinen yhteistyökumppani, joka tuntee markkinat, ennen kuin tekee varsinaisia panostuksia uuden markkinan avaamiseen. Paikallisia brändiagentuureja osastoilla ei ollut montakaan, ja myöhemmin kuulimmekin joiltakin, etteivät he koe Licensing Japania tarpeelliseksi bisnestapahtumaksi.
Tulevia tapahtumia Tokiossa
Content Japan muuttuu Content Tokyoksi vuonna 2018 ja vaihtaa ajankohtaa. Ensi vuoden messut järjestetään 4.-6.4.2018 eli tapahtuma aikaistuu melkein kolmella kuukaudella. Oletettavastikin tapahtuma kasvaa edelleen, mutta kansainvälistymistä ei liene merkittävästi odotettavissa Licensing Japan -osiossa: tapahtuma tulee palvelemaan Japanin markkinoilla toimivia yrityksiä ja tuo esiin paikallisia brändi-ilmiöitä pääasiassa nuorisoviihteen alueilta. Vr- ja ar-osio messuilla nousee varmasti kiinnostavimmaksi antinsa ajankohtaisuuden vuoksi, ja olisi mielenkiintoista nähdä, syntyykö tapahtuman puitteissa yhteistyöstä brändilisensoijien ja näiden virtuaalituottajien kesken.
http://www.licensing-japan.jp/en/ Licensing Expo Japan on uusi lisensointitapahtuma, jonka mm. Las Vegasin ja Lontoon tapahtumien tuotannoista vastaava UBM toteuttaa Tokiossa toista kertaa ensi vuonna. Licensing Expo järjestetään 25.-27.4.2018 ja paikkana samainen Tokyo Big Sight. Licensing Expo on järjestäjien mukaan kansainvälinen tapahtuma, ja se pyrkii palvelemaan kävijöitä porttina Aasian lisenssimarkkinoille. Tämä on helppo uskoa, koska järjestäjä on kansainvälinen konserni ja yhteistyökumppanina on LIMA, johon AGMAkin jäsenjärjestönä kuuluu. Lisäksi muutamat paikalliset, kansainvälisesti toimivat lisenssiagentit kehuivat tapahtumaa ja sanoivat osallistuvansa ehdottomasti ensi vuonnakin. Tapahtuman yhteydessä toteutetaan myös iso muotitapahtuma Magic, joka saattaa olla joillekin suomalaisille brändeille kiinnostava.
AGMA harkitsee parhaillaan panostuksiaan Aasian markkinoille. Jos lisensointi Japanissa kiinnostaa, ota toki yhteyttä!
Kati