top of page

Älä tavoittele matalaa!

AGMAn Hei, me välitetään! -seminaarissa laitettiin yrittäjän liiketoiminta kuntoon ja Kauppakamarin ja Taiken Talous, taide ja tulevaisuus -keskustelutilaisuudessa pohdittiin millaisia näkökulmia talouskeskusteluun tarvitaan, jotta taiteen arvo ja kasvumahdollisuudet tunnistetaan aiempaa paremmin? Toiminnanjohtaja Riitta Aittokallio oli mukana molemmissa tapahtumissa ja kiteyttää niiden sisällön kolmeen huomioon: Luovat toimijat tarvitsevat lisää oppia ja tukea liiketoiminnan kehittämiseen. Kansainvälisille markkinoille ei kannata lähteä ilman huolellista suunnitelmaa ja resursseja. Taide ja talous pitää saada ulos omista poteroistaan ja tiiviimpään vuorovaikutukseen keskenään. 


Mikko Kalhama esitteli Business Model Canvasin perusteet. Kuva: Teemu Kuusimurto


AGMA järjesti 22.5. Hei, me välitetään -seminaarin aiheenaan Liiketoiminnan kasvattaminen ja kansainvälistyminen luovilla aloilla. Tiiviin parituntisen vetäjäksi pyydettiin Nordsalt Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kalhama. Hänellä on aiheesta paljon tietoa, kokemusta ja sanottavaa. 


Mikko Kalhama totesi heti alkuun, että pienillä aloilla on yleisesti huono starteginen osaaminen. Miten strategista osaamista sitten voi kehittää? Kalhaman mukaan esimerkiksi Business Model Canvasin avulla. BMC on strateginen työkalu, jonka avulla voi suunnitella uutta liiketoimintaa ja tehostaa jo olemassa olevaa. Se haastaa mukavasti pohtimaan omaa tekemistä monesta eri näkökulmasta. Yhdessä päivässä ei valmista synny, mutta mallin käyttäminen kannattaa. Kun perusta on kunnolla mietitty, niin sen päälle on hyvä lähteä rakentamaan kasvua ja kansainvälistymistä. 


Kansainvälisille markkinoille nimittäin on ajan ja rahan tuhlausta lähteä ilman suunnitelmaa ja mietittyjä resursseja. Kun liiketoimintamalli on kunnossa, seuraavana vuorossa on kohdemaan markkinatutkimus ja oman tuotteen kysynnän tunnistaminen ja testaus. Tämän kaiken rinnalla kulkee verkostoituminen. Juuri tähän alkuvaiheeseen kaivattaisiin kipeästi erilaisia rahoitusmahdollisuuksia! 


Kansainvälistymisen (ja kaiken tekemisen) pitää olla mitoitettu suhteessa omiin voimavaroihin. Kannattaa muistaa, että räjähtävä kasvu on harvinaista. Maltti on valttia ja hidas, jäntevä kasvu pitkällä aikavälillä kestävämpää.


Kulttuuri ja talous - yhdessä vahvempi


Suomessa on vallalla edelleen ajatus, että kulttuuri ja talous ovat erillisiä maailmoja. Ruotsissa sen sijaan uskalletaan olla rohkeasti kaupallisia. Ruotsalaiset hyväksyvät kaupallisuuden osaksi kulttuuria. Suomen pitäisi ottaa tästä mallia. 


Tätä ajattelun muutosta peräänkuulutettiin 31.5. Kauppakamarin ja Taiken yhteisessä Talous, taide ja tulevaisuus -keskustelutilaisuudessa. Keskustelun keynote-puheenvuoron piti taloustieteilijä Markus Jäntti Tukholman yliopistosta. Paneeliin osallistuivat Markus Jäntin lisäksi Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen, Finnish Business Angels Network FiBAN ry:n toimitusjohtaja Tiina Laisi-Puheloinen, Suomalaisen työn liiton johtokunnan puheenjohtaja Riitta Huuhtanen sekä entinen pääministeri, Kansallisgallerian hallituksen puheenjohtaja Matti Vanhanen.


Ajattelutapojen muutostarpeen lisäksi keskusteltiin taiteesta osana taloutta ja talouden tulevaisuusnäkymiä. Kaikkien yhteinen ajatus oli, että taide voi hyvin olla – ja onkin – yrittäjyyttä. Tiina Laisi-Puheloinen muistutti, että omalle bisnekselle voi hakea rahoitusta. Laisi-Puheloisen mukaan luovien alojen pitäisikin rohkeammin hakea rahoitusta myös yksittäisiltä rahoittajilta, enkeleiltä. Samaan aikaan myös rahoittajien pitää olla rohkeampia eikä antaa esimerkiksi yrityksen pienen koon hämätä. Luovat alat voivat olla tuottoisa sijoitus. Tästä on monta hyvää esimerkkiä maailmalta ja Suomesta. 


Yksi ongelma on pankkien nihkeys lainojen myöntämisessä luoville aloille. Saisiko enkelit ja pankit mukaan herkemmin jos alkuvaiheen startegiseen työhön ja markkinoiden kartoittamiseen olisi enemmän tarjolla julkista rahoitusta? Uskoisin näin, koska perusta menestykselle olisi jo rakennettu. 


Rahoituksen haasteita miettiessä ei voi ohittaa IP-osaamista. Niin tekijöiden kuin rahoittajienkin. Tunnistavatko tekijät oman työnsä lisensoinnin mahdollisuudet ja ymmärtävätkö rahoittajat sen kaupallisen potentiaalin? Riitta Huuhtanen kysyikin tilastoidaanko IPR:ää mitenkään ja tunnistetaanko aineettoman osuus (tavara)tuotannossa? Itse vastaisin en tiedä ja epäilen.


Jotta nykyinen asenneilmapiiri saadaan muuttumaan, tarvitaan enemmän kulttuurin ja talouden välistä keskustelua ja vuorovaikutusta. Konkreettisia kohtaamisia. Tämä avaisi myös nykyistä paremmat väylät luoville tekijöille eri alojen yrityksiin. 



Yksinyrittämisestä tiimityöhön ja poliittisiin päätöksiin


Luovien alojen (siis myös taiteen) kaupalliset mahdollisuudet ovat valtavat. Osaamista tarvitaan lisää ja yksinään puurtamisen sijaan liiketoimintaa pitäisi pystyä kehittämään tiimeissä heti alusta lähtien. Luovan työn tekijät tarvitsevat rinnalleen välittäjiä. Liiketoimintaosaamisen kasvattaminen edellyttää alalle lisäkoulutusta ja sen merkityksestä kirjoitinkin edellisessä blogissa.


Osaamisen kasvattaminen ja luovien alojen taloudellisen merkityksen tunnustaminen vaatii ennen kaikkea poliittista tahtoa. 


Kaiken tekemisen keskellä hyvänä kannustimena toimii Mikko Kalhaman seminaarissa antama ohje:  Tavoittele korkeaa, niin pääset suht korkealle. Älä tavoittele matalaa!



Linkit ja vinkit: Business Model Canvas eläkevakuutusyhtiö Varman sivuilla. • Alexander Osterwalder & Yves Pigneur (2010): Business Model Generation (Adlibris)

FiBAN ry järjestää avoimia pitchaustilaisuuksia ja Tiina Laisi-Puheloinen kannustikin toimijoita laittamaan hänelle viestiä jos on kiinnostunut näkemään kuinka start upit pitchaavat enkeleille.


***


Hei, me välitetään! -seminaarit ovat osa AGMAn kansainvälistymishanketta vuosina 2023-24. Hanketta tukee opetus- ja kulttuuriministeriö.

Bình luận


bottom of page